Neuleiden ja virkkuiden viimeistelyyn on monia ohjeita: Ei tartte viimeistellä, päälle vaan! Kevyt höyrytys. Silitys kankaan läpi. Tasoon asettelu ja kostutus. Pesu. Kastelu ja pingotus. Ja monta monta variaatiota näistä ja varmasti paljon sellaisiakin, mitä en tiedäkään.
Olen kuullut ihan alan ammattilaiseltakin, ettei valmista neuletta kannattaisi pestä, sillä neuleita tarvitsee pestä niin harvoin, ettei uutta neuletta kannata siinä turmella. Hetkinen. Peruutetaampa vähän taaksepäin.
Ensinnäkin neulomisessa ja virkkaamisessa (puhun jatkossa lähinnä neulomisesta, mutta tämä pätee virkattuihin, ommeltuihin ja kaikkiin muihinkin kädentaitotöihin) on monta tärkeää työvaihetta, joista yksi ensiarvoisen tärkeistä johtaa siihen, että neule kannattaa viimeistellä ja materiaalista riippuen se myös kannattaa sitten samassa yhteydessä pestä.
Se ensimmäinen ja yksi tärkeimmistä vaiheista on mallitilkku. Mallitilkulla varmistetaan käsiala eli tiheys ja tämä tulee tehdä viimeistellystä mallitilkusta ennen kuin varsinainen työ aloitetaan, ellei kyseessä ole esim. seinätekstiili, mitä ei ehkä koskaan pestä. Mallitilkusta on myös erittäin hyvä tarkistaa, kuinka materiaali muuttuu pesussa, siksi viimeistelyyn kannattaa kuulua myös pesu. Muuten et tiedä mitä valmiille työlle käy sitten pesussa.
Useimmat materiaalit muuttuvat jollakin tavoin ensimmäisessä pesussa tai kun ne kastuvat. Esimerkiksi kalalanka kutistuu melko paljonkin ensimmäisessä pesussa ja taas moni superwash merinovilla rentoutuu ja antautuu kastuessaan niin paljon, että lopputulos on juuri valmistunutta työtä paljon suurempi. Jos tätä ei ole ennakoitu jo työtä aloittaessa, on yllätys yleensä enemmän negatiivinen kuin positiivinen.
Toisena vaiheena on sitten neulominen tai virkkaaminen annettujen mittojen mukaan tarkistetulla tiheydellä, tai oman työn suunnittelu sillä tiheydellä mitä juuri tsekkasi tekevänsä. Jos materiaalin mittasuhteet uutena ja pestynä ovat erit, voi valmistunut työ olla eri kokoinen kuin haluttu lopputulos, kunnes se on viimeistelty valmiiksi tuotteeksi. Jos pesun vaikutusta ei ole selvitetty, voi tässä vaiheessa tulla niitä yllätyksiä. Se mahdollinen muutos on kuitenkin huomioitava etukäteen, jos työn aikoo joskus pestä.
Eli päästään siihen viimeistelyyn: jos kyseessä on käyttötuote, kannattaa viimeistelyn sisältää myös kunnon kastelu tai pesu, jotta tuote kestää sen jatkossakin, vaikka ei välttämättä edes koskaan tarvitsisi. Se suklaatahra voi tulla ihan pyytämättä ja on kurja sitten todeta, että mekkohan tästä pesun jälkeen tuli. Suklaatahra tuskin häviää höyrytyksellä.
Ja tosiaankaan varsinkaan villaa sisältäviä tuotteita ei kannata suotta pestä, usein pelkkä tuuletus riittää, sillä villalla on itse itseään puhdistavia ominaisuuksia. Olisi silti ensiarvoisen tärkeää, ettei iso työ mene hukkaan JOS sen joutuukin joskus pesemään. Eli jos materiaalilla on taipumus muuttua pesussa, pitää se huomioida jo tehdessä.
Monissa tuotteissa, missä koko ei ole kriittinen, esim. huiveissa, kasseissa tai liinoissa, harvoin haittaa, vaikka tuotteen koko muuttuisikin sitten joskus jälkikäteen pestessä. Mittakriittiset vaatteet ja tuotteet kuten pipo, paita, sukat tai vaikka sohvatyyny voikin olla toinen juttu. Ja kun pesun tarve on huomioitu jo tilkkua ja työtä tehdessä, kannattaa se tosiaan tehdä sille valmiille tuotteelle, ellei pystynyt selvästi huomaamaan, ettei mitoitus muuttunut mihinkään.
Kuvassa on alunperin pipo, jossa tiheys jäi varmistamatta ja siitä tuli liian suuri, ja pesun vaikutus viimeisteli pipon järkyttävän suureksi. Se löysi toki uuden käyttötarkoituksen "pullavadin suojana", mutta kyllähän siinä tuli monet itkut ja naurut välissä. Omaa aikaisempaa tuotantoa: https://kadentaidot.blogspot.com/2006/12/krpshrptin.html
Eli, jos joku sanoo, ettei juuri valmistunutta neulosta kannata pestä, niin suhtaudun siihen hiukan varauksella, hän ei ehkä ole edes tarkistanut mallitilkun muuttumista pesun ja viimeistelyn myötä, eikä tuote siten ehkä edes kestä pesua.
Toki moni tulee tutuksi käyttämiensä lankojen käyttäytymisestä ja jos on tuttu lanka ja tietää entuudestaan ettei sen ominaisuudet muutu kastellessa, niin voi olla aivan ammattimainen ja kokemukseen perustuva näkemys ettei valmista työtä tarvitse pestä. Sosiaalisen median pesukokemuksia lukiessa näin ei kuitenkaan useinkaan ole, harmillisia ja melko turhia pettymyksiä tulee vastaan usein.
Tämä sama koskee sen tiheyden varmistamista ylipäänsä - jos työtä ei tee ohjeessa annetulla tiheydellä, ei tuotteesta myöskään tule ohjeen mittojen mukaista. Silloin ohje ei ole kuitenkaan ollut huono, mutta tästä lisää myöhemmin.
Toinen tarve uuden tuotteen pesulle voi olla esim. materiaalien käsittelyn ja kehruun apuaineet, lika, pöly ym., jopa säilöntäaineet, mitä langoissa voi olla uutena. Tai hajuja tai itiöitä tai karvoja säilytyksestä. Pestessä ei saa olla kuitenkaan liian raju, esim. villan omaa öljyä, lanoliinia, kannattaa varjella ja välttää käyttämästä vahvoja pesuaineita, hankaamista, lämpötilan vaihteluita ym. Oikeaoppisella pesulla tuote ei turmellu.
Pesukoneiden villapesuohjelmat ovat yleensä hyvin hellävaraisia, mutta sekin kannattaa kokeilla ennen kuin laittaa kovalla työllä tehdyn villamekon pesuun - pahimmillaan kone pyörittää ja myllyttää vaatetta villapesuohjelmallakin sen verran, että siitä tulee pieneksi huopunut. Linkous sen sijaan ei kansan uskomusten vastaisesti kutista tai huovuta vaatteita, yleensä lähinnä se pesuvaihe. Ja käsinpesussa ongelmaksi voi taas muodostua tuotteen venytys pestessä... Tarkka ja huolellinen saa olla, muttei sen takia kannata silti jättää viimeistelyjä tekemättä.
Tässä ajatuksiani pesun tarpeellisuudesta neuletöitä tehdessä. Materiaalin muuttuminen kannattaa selvittää ja jos se muuttuu, kannattaa se huomioida mitoituksessa ja edelleen viimeistellä tuote pesemällä jotta se on sen kokoinen kuin jatkossakin jos sen joutuu pesemään. Jos materiaali ei muutu, ei pesu sen vuoksi ole välttämätön, mutta sille voi olla muita syitä. Jos mitään syitä ei ole, ei kannata pestä. Ja jos pesee, niin varovasti.
Kevyt pesu on kuitenkin vain yksi käsitöiden viimeistelyn (tai vähintäänkin sen mallitilkun) vaihe. Viimeistelyllä ylipäänsä myös siistitään ja huolitaan tuote niin, että se on hmmm. sanat loppuu kesken; viimeistellyn ja siistin näköinen. Esimerkiksi käsiala siloittuu viimeistelyn myötä.
Viimeistelyllä voi myös tehdä hallaa tuotteelle. Esim. silittäminen voi litistää rakenteen, joten sitä kannattaa käyttää hyvin harkiten. Höyryttäminen pelkästään ei vastaa pesua, mutta voi olla oiva jos tietää ettei materiaali muutu tai ettei sen tarvi kestää pesua. Mittoihin asettelu ja tasossa kuivaaminen ovat avainasemassa ja pingoitus auttaa lähes työtä kuin työtä.
Kaaviokuva neuleen tai virkkuun vaiheita aloituksesta viimeistelyyn.
*) viimeistelyyn on monia eri vaihtoehtoja, kuten mittoihin asettelu ja tasossa kuivaaminen, höyrytys, pingotus jne.
Vinkki: näet kaaviokuvan suurempana tietokoneella kun klikkaat hiiren oikealla painikkeella sen päällä ja valitset "avaa kuva uudessa välilehdessä"
Pingotus onkin minun lempparini, kerron siitä oikein mielelläni lisää, lue pingotuksesta lisää täältä.